Hurahdatko helposti? Dopamiini palkitsee potentiaalisesta ajatuksesta

Löysin Yle Tiede-sivuilta mielenkiintoisen artikkelin, jossa kerrotaan dopamiinin vaikutuksesta valintoihimme.

Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine, ja siitä käytetään myös nimitystä mielihyvähormoni. Ylen artikkelin taustalla on amerikkalaisen Speaking of Psychology-sivuston podcast-jakso The Molecule of More: Dopamine.

”Dopamiini ei palkitse siitä, että juuri nyt on kivaa, vaan siitä, että haluat jotain kivaa”

Kuulostaa tutulta.

Toinen artikkeli Hyvä Terveys-lehden verkkosivuilla kertoo, miten ”Hurahdus antaa voimaa”. Asialla on jälleen dopamiini, joka saa kiinnostumaan uudesta harrastuksesta, kokeilemaan taas jotain uutta, ja kuten jutun esimerkissä kerrotaan, hurahtajan lähipiirin huokailemaan.

Hurahtaja on se utelias tyyppi, joka ei välttämättää aina saata kokeilujaan loppuun, ja vaikka hän itse nauttii nimenomaan aloittamisesta ja tekemisestä, toisia lopputulokseen pääsemättömyys saattaa ärsyttää.

Artikkelit yhdessä herättivät useita mielenkiintoisia kysymyksiä, sillä tunnistan itseni heti hurahtajaksi. Ylen artikkelissa todetaan, kuinka ”yksi on alttiimpi noudattamaan dopamiinin käskyjä kuin toinen”. Sen määrä aivoissa määräytyy pitkälti geenien perusteella, ja yksilöllisiä eroja esiintyy myös siinä, kuinka voimakkaasti dopamiini vaikuttaa eri aivoalueilla.

Olenko mielihyvähormonin orja?

Onko hurahtajalle tarpeellista olla tietoinen käyttäytymisensä syistä? Kyllä.

Jos kyse on vaarattomista ja harmittomista asioista kuten eri harrastusten kokeiluista, miksi muita ihmisiä ärsyttää niin kovin kesken jääminen?

Yhteiskunta palkitsee erittäin ymmärrettävästi saavuttamisesta, ja saavuttaminen kielii menestyksestä, mutta myös kokeilemiseen kannustetaan.

Asiaan liittyy siis jonkinlainen sosiaalinen ristiriita. ”Mitään et opi etkä saa, jos et kokeile” tai ”Tiedät vasta, kun kokeilet” ovat usein viljeltyjä fraaseja.

”It (dopamine) says there’s something new. There might be something useful in this that will help me in the future. Help me reproduce or keep me safe or whatever it is.”

Daniel Lieberman – Molecule of More: Dopamine

Omien hurahdusten pohjalta voin todeta, että uusien asioiden kokeileminen saa syttymään. Flow-tila puhkeaa herkästi myös vanhojen, tuttujen asioiden parissa, jos niiden kanssa poikkeaa uuteen tilaan. Kirjoittaminen kotisohvan sijaan kahvilassa tai piirtäminen rannalla saa inspiraationi roihuamaan. Suunnittelu ja varsinainen tekeminen todella saavat mielen hyrisemään ilosta. Lopputulos, esimerkiksi valmiiksi maalattu taulu, tuntuu ihan kivalta, mutta useimmiten mielessä on jo uusi projekti.

Dopamiini on myös addiktioiden syntymisen sekä euforian tunteen taustalla. Sen evolutiivinen tarkoitus on palkita selviytymisen ja elämän jatkumisen kannalta oleellisista asioista kuten rakastumisesta, seksistä, syömisestä ja ongelmien ratkaisusta. Dopamiini palkitsee mahdollisuuden ja potentiaalisen tavoitteen ajatuksesta, ja saa toimimaan sen eteen.

Kun tavoiteltava asia siirtyy tulevaisuudesta ja saavuttamisen ajatuksesta todelliseksi ja nykyhetkeen, dopamiinin määrä putoaa. Pysyväksi mielihyväksi jäädäkseen apuun tarvitaan tämän jälkeen muita aivokemikaaleja.

”The more you learn about the thing, the less there is to explore, and the dopamine begins to fade.”

Daniel Lieberman

Dopamiinin vaikutusta käyttäytymiseen on hyvä ymmärtää, ja syy tuohon käy ilmi erityisesti kuuntelemalla Speaking of Psychologyn kyseinen jakso (linkki tämän artikkelin alla).

Jos sinulla on taipumusta olla alati lisää ja enemmän janoava henkilö (koskipa se sitte mitä tahansa tavoittelemisen kohdetta), auttaa kun ymmärtää, millä tavoin dopamiinilla on näppinsä pelissä. Etenkin ihmissuhteiden ja riippuvuuksien kanssa on osattava tehdä järkiratkaisuja, eikä mennä hurahdustensa perässä kuin pässi narussa.

Speaking of Psychology: The Molecule of More: Dopamine. MD Daniel Z. Lieberman & Michael E. Long. Podcast.

Yle Tiede: Yksi ainoa aivokemikaali saa meidät kohtalokkaalla tavalla haluamaan jatkuvasti lisää

Hyvä terveys: Hurahdus antaa voimaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.